Mielipide | Kaupunki urheiluhallien ankkurivuokralaisena – Hyvä diili vai piilorahoitusta?

25.1.2023 7:30 | Päivitetty 26.1.2023 13:55

Kirjoittajat kaipaavat selkeitä pelisääntöjä sinänsä hienojen liikuntahankkeiden rahoituksesta.

Niin kaupunginjohtaja, monet virkamiehet kuin useat valtuutetutkin ovat ottaneet ilolla vastaan yksityisellä rahalla Vantaalle rakennettavaksi suunnitellut Elmon jäähallin ja Kivistön monitoimiareenan. Lottovoitoiksikin näitä on kuultu kuvailtavan.

Mutta voidaanko hankkeiden rahoitusta todella pitää yksityisenä, kun Vantaa on sitoutumassa ostamaan kummastakin hallista miljoonilla euroilla käyttöaikaa, eli siis rupeamassa niin sanotuksi ankkurivuokralaiseksi?

Lue myös: Elmon jäähalli tuo helpotusta Vantaata vaivaavaan jääpulaan – halliin on suunnitteilla myös maastohiihtokeskus

Kaupunki sanoo toimivansa hallien mahdollistajana, ei rahoittajana. Käytännössä järjestely ei kuitenkaan poikkea hirveästi suorasta verorahoituksesta. Asolan Elmon jäähallista kaupunki aikoo ostaa jääaikaa verovaroilla koululaisille 3,2 miljoonalla eurolla 15 vuodeksi.

Kivistön 3.3 jättiareenalta käyttöaikaostoja puolestaan suunnitellaan yhteensä jopa 16 miljoonalla. Mikäpäs sen hyödyllisempää kuin esimerkiksi koulujen kevätjuhlien järjestäminen 17 000 hengen katsomoiden edessä.

Onko tämä järkevää käyttöä verorahoille?

Tällaisista summista puhuttaessa vertailut loton jättipotteihin ovat kyllä osuvia, mutta on eri asia, onko tämä järkevää käyttöä verorahoille.

Lue lisää: Nämä ovat merkittävimmät Vantaalle lähivuosina rakennettavat liikuntapaikat – kaupungin kärkihanke maksaa 44 miljoonaa euroa

Koululaisten ja eri lajien harrastusmahdollisuuksien parantaminen Vantaalla on toki hyvä päämäärä, emmekä sinänsä vastusta kumpaakaan näistä halleista. Kritiikkimme kohdistuu ainoastaan nyt ehdotettuihin rahoituskuvioihin, joille näemme järkevämpiäkin vaihtoehtoja.

Noin 3,4 miljoonalla eurolla jäähallista tai 16 miljoonalla eurolla monitoimihallista voisi kuvitella pääsevän jo huomattavaksi osakkaaksi hankkeisiin. Pitkässä juoksussa tämä tulisi kaupungille kannattavammaksi kuin tyytyminen pelkän maksajan rooliin ankkurivuokralaisena.

Lue myös: Kivistöön suunnitellun Suomen suurimman tapahtuma-areenan toteutusaikataulu voi viivästyä – "Siihen pitää varautua"

Jos Elmon uimahallikin (alun perin 16 miljoonaa, viimeisin budjetti jo 44 miljoonaa euroa) voidaan rakentaa täysin kuntalaisten rahoilla, niin ei voi kuin ihmetellä kaupungin logiikkaa näiden muiden hallien suhteen. Uimahallien tuoton tiedetään kuitenkin olevan jäähalleja heikompaa. Lisäksi kun katsotaan tilannetta Suomen muissa kaupungeissa, ovat jäähallit yleensä kokonaan tai vähintäänkin osittain kuntien omistuksessa.

Kukaan yksityinen ei sijoita omia rahojaan pelkkää hyväntekeväisyyttään näihin halleihin, vaan odottaa saavansa omansa takaisin tuottojen kera. Eikä siinä ole mitään väärää, kunhan niitä tuottoja ei oteta verorahoista ylihintaisilla käyttöajoilla, joille ei välttämättä ole edes tarvetta.

Kannatamme vastaavien hankkeiden toteuttamista joko täysin yksityisellä rahalla, täysin julkisella rahalla tai sitten kaupungin osakkuudella yhteisprojektissa.

Ankkurivuokralaisuuden kaltaisen piilorahoituksen luoma välimuoto sen sijaan sitouttaa kaupungin ainoastaan maksajaksi, jättäen vuokralaisuuden hyödyt varsin kyseenalaisiksi.

kaupunginvaltuutetut,

Juha Järä (ps.), kaupunkikulttuurilautakunta

Juha Suoniemi (ps.), tarkastuslautakunta